Rättyä tässä Päivää,
ilokseni voin ilmoittaa, että Käärmekeiton seuraavan levyn ensimmäiset äänityssessiot sujuivat mallikkaasti. Orkesteri sai purkkiin mitä pitkin eli 10 biisin pohjat ja lisäksi hieman ekstraakin.
Myös psyyke (niin henk. koht. kuin bändin kollektiivinenkin) toimi kuin junan vessa (pahoittelen kehnosti valittua kielikuvaa). Henkiset kainalokepit loistivat pääsääntöisesti poissaolollaan. Päärätti tuntui tarpeelliselta päivänä numero 2. Järeitä aseita kuten Farscape-teepaita otettiin käyttöön vasta viimeisenä eli kolmantena päivänä.

Jos saa valittaa, niin kissaa toki oli ikävä ja ihmisnaaraaseen kohdistuva lempi tekee edelleen hetkittäin kipeää, mutta nämäkin inhimilliset heilahtelut pystyttiin jalostamaan musiikkiin kohdistuvaksi energiaksi.
Oli täysikuu ja se ei ollut sattuma, sehän johtuu planeettamme ja auringon ja kuun sijoittumisesta toisiinsa nähden. Suuren Maun siunauksella sulkeuduimme E-studion hämärään, viritimme soittimet ja sitten aika ja paikka hävisi kun muinainen blues saapui huoneeseen.